Kaksplus.fi


16. lokakuuta 2015

Pakko valittaa, ja hieman hyviäkin (loistavia) uutisia!


Me ollaan asuttu tässä nykyisessä asunnossa 1 vuosi, 4 kuukautta ja 16 päivää. Koko tänä aikana ei oikein olla päästy asettumaan kodiksi, ja välistä on tuntunut siltä, kuin meillä olisi jatkuvasti avoimien ovien päivä. Sen verran tiheään tahtiin on kaikenmaailman remonttimiehet, tarkastajat ynnä muut ravanneet meidän ovella.
Viimeiset neljä viikkoakin ovat taas kuluneet vesikatkojen, vessan käyttökiellon, sekä ovikellon jatkuvan soimisen merkeissä. Siihen päälle poraamisen kuuntelu aamusta iltaan, ja muu remontista aiheutuva meteli. Niinpä niin. Tässä talossa on meneillään viemäriremontti, ja saman aikaisesti useammassa huoneistossa kylpyhuoneremontti.

Kun me tähän viime vuoden kesäkuussa muutettiin, ei meillä ollut harmaintakaan aavistusta, että tässä asuminen tulisi olemaan näin stressaavaa ja väsyttävää. Tiedettiin kyllä suunnitteilla olevasta julkisivuremontista (joka alkaa ensi keväänä), mutta kaikesta tästä muusta ei ollut silloin mitään käsitystä. Melko lailla heti meidän muutettua alkoi tässä kuitenkin kattoremontti. Kun se oli ohi, selvisi meille, että kylpyhuoneessa on kosteutta ja se pitäisi remontoida mahdollisimman pian. Tämän vuoden alusta asuttiikiin sitten evakossa kylpyhuoneremontin takia. Ja meidän päästyä takaisin kotiin, revittiin piha auki, ja sitä laitettiin sekä salaojitettiin. Koko kevät/alku kesä elettiin sitten sen metakan keskellä.
Eikä siinä vielä mitään, hieman ennen kylppäriremonttia me löydettiin niitä turkiskuoriaisia ja viimeiset puoli vuotta onkin tapeltu sen asian tiimoilta. Ensin meitä ei uskottu, ja sitten meitä jo syytettiin siitä että me olemme ne tähän taloon tuonneet muuttaessamme. Ei saatu ammattilaisia myrkyttämään, vaikka isännöitsijä olisi ollut velvollinen asian hoitamaan. Olemme sitten itse yrittäneet päästä niistä eroon kotikonstein, johon on kulunut tuhottoman paljon omaa rahaa sekä aikaa. Viimeinkin asian vähättely on loppunut ja tämä asia otetaan todesta. Niin, sekin muuten selvisi, että mistä nämä ötökät oikein tulevat. Eipäs ollutkaan meidän huoneisto se jäävuoren huippu, ja koko kerrostalo tullaan myrkyttämään ihan lähipäivinä. Anteeksipyyntöähän me emme ole tietenkään saanneet. Korvauksia meille on luvattu, mutta saa nähdä miten niidenkin käy.

Ja vaikka sitä onkin lapsen myötä tottunut kaiken maailman ääniin ja kovaankin meteliin, halutaan me silloin tällöin nauttia siitä hiljaisuudestakin. Remonttien vuoksi emme ole saanneet siitä nauttia tässä asuessamme melkeinpä ollenkaan.. Ja rakas viinaan päin menevä naapurimme on pitänyt siitä huolen, ettei sitä hiljaisuutta ole ollut öisinkään. Niinpä niin. Aika pian tähän muutettuamme saimme huomata, kuinka tämä mukamas rauhallinen ja hiljainen talo, ei ihan sitä sitten ollutkaan. Ollaan saatu kuunnella tomppaa aamuyöhön asti, meidänkin ovea on potkittu ilman syytä, ja rappukäytävässäkin on riehuttu ihan riittämiin asti. Kesä on tietysti ollut tämän suhteen rauhallisempaa, kun kaikki laitapuolen kulkijat ovat viihtyneet rannassa. Talvella se oli kuitenkin ihan arkipäivää, että meidän pihassa oli poliisi ja/tai ambulanssi ihan joka päivä.

On ihme, ettei olla kaiken tämän hulluuden keskellä ajauduttu pahempaan parisuhdekriisiin, mutta onneksi tällekin tulee nyt loppu! Ei parisuhteelle, vaan tässä asumiselle. Me tehtiin suullinen sopimus jo alku kuusta, ja heti samana päivänä irtisanoin tämän asunnon. Toissapäivänä kävimme allekirjoittamassa uuden vuokrasopimuksen, ja tasan viikon päästä me jo muutetaankin!
Me ollaan kyllä niin helpottuneita ja onnellisia. Tulevassa kodissa ei ole hienoa laminaattilattiaa, eikä vasta remontoitua valoisaa kylpyhuonetta.. Mutta siinä on himpun verran enemmän neliöitä kuin tässä, fiksumpi pohjaratkaisu, sekä ennen kaikkea rauhallinen pihapiiri ja naapurit. Myöskin lyhyempi matka keskustaan, leikkipuistoon sekä uimarannalle. Sekä kirsikkana kakun päällä samassa pihapiirissä asuvat ystävät ja se, että remontteja ei muuten oo tulossa!

2 kommenttia :

  1. Huh, hyvä kun pääsette sieltä pois! Onnea uudesta tuvasta :) Kyllä sitä voi joskus asua vaatimattomammin jos vaan ympäristökin on pikkusen rauhallisempi, on se kauhiaa jos pitää omassa kodissa jännittää muita asujia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt sanoisi että piti jännittää, mutta kyllä se siinä asunnossa eläminen tuntui ajoittain niin raskaalta, että parempi näin. Uusi kämppä tuntunut heti ihan kodilta, vaikka suurin osa muuttolaatikoista on edelleen purkamatta. Eli hyvä merkki, ja kiitos! :)

      Poista

a penny for your thoughts