29. kesäkuuta 2016

Milja 3kk

Beibi on ensi viikolla jo 4 kuukautta, joten nämä 3 kuukauden kuulumiset tulee aikamoisella viiveellä. Tämä jäi luonnoksiin pyörimään kun en niskajumin vuoksi jaksanut konetta avata ja käydä kuvia läpi, mutta haluan tämän nyt kaikesta huolimatta julkaista. Jää ainakin jonkinlaista dokumenttia muistoksi näistä ajoista. Teksti on kirjoitettu 7.6 meidän neuvolan jälkeen.

Pointellehaalari - H&M | headwrap - H.Valkama

Meillä oli tänään neuvola, ja saatiin ensimmäiset rokotteet. Vauvalla tuli itku, ja äidilläkin melkein. Onneksi isä oli mukana pitämässä sylissä, ja pistoksien jälkeen Milja rauhoittui nopeasti äidin syliin kun sai tissin suuhunsa. Huh, selvittiin siis. Sitten vain odotellaan, että tuleeko meille rokotteista mitään jälkioireilua.
Saatiin taas kehuja siitä, miten söpö tyttö meillä on. Kiinteiden aloittamisesta meillä ei ollut vielä mitään puhetta, sillä Milja kasvaa ihanteellisesti rintamaidolla. Hyvä niin, sillä mä olen haaveillutkin täysimettäväni Miljaa sen 6kk, jonka jälkeen voitaisiin pikkuhiljaa kokeilla sormiruokailua.

paino 6890g (6430g)
pituus 62,8cm (61,3cm)
py 41,7cm (40,7cm)
Suluissa viime käynnin mitat.


Kuten kuvistakin voidaan päätellä, niin nyrkki maistuu hyvälle. Koko ajan suusta löytyy joko oma nyrkki, tai äidin rinta. Purulelut ei maistu, mutta jos satutaan saamaan luja ote pehmolelusta, niin sekin näyttää maistuvan erittäin hyvälle.
Meillä vierastetaan! Auta armias jos joku muu kuin äiti, isä tai sisko uskaltautuu tulemaan lähelle ja juttelemaan. Tai yrittää ottaa syliin. Alkaa hirveä poru jolle ei meinaa tulla millään loppua. Neuvolatätikin oli pelottava, vaikka aikaisemmin hänellekin on juteltu ja hymyilty iloisesti.
Yrittää edelleen kovasti kääntyä selältä vatsalleen, ja hermostuu kun ei vielä ole ymmärtänyt, että miten sen toisen käden oikein saa itsensä alta pois.
Mahalla ollessaan taas hermostuu, kun ei vielä pääse eteenpäin. Potkii ilmaa ja yrittää repiä käsillään itseänsä eteenpäin. Kovan ärjymisen ja ähinän saattelemana. Toistaiseksi meillä mennään vain oman napansa ympäri, aina kun äiti kääntää selkänsä eikä ole todistamassa tätä.
Isosisko on ihan huippu tyyppi! Sen tekemisiä on kiva seurailla ja sen jutut naurattaa lähes aina. Muutenkin Milja on kova tyttö naureskelemaan, ja omasta äänestä on löydetty jo ihan uusia ulottuvuuksia.
Nukkumisen kanssa on ollut vähän hankaluuksia. Öisin kyllä nukutaan edelleen, mutta yöunille nukuttaminen vie sen pari tuntia aikaa (nukutan rinnalle josta siirrän omaan sänkyyn), ja päiväunille neiti ei meinaa käydä ollenkaan. Hän nukkuu vain noin vartin pituisia pätkiä sylissä.

22. kesäkuuta 2016

Darra ilman viinaa, plus muita kuulumisia

Ihan ensimmäiseksi pahoittelut, tästä muutaman viikon kestäneestä tahattomasta blogitauosta.

Mulla on ollut hartiat vähän jumissa jo pidemmän aikaa, kunnes eräs aamu mä heräsin todella voimakkaaseen kipuun. Päätä särki vähän migreenimäisesti, mutta tiesin että kyse ei ole migreenistä. Hartiat ja niska olivat menneet niin juntturaan, että pään kääntäminenkään ei tullut kyseeseen. Olo oli kokonaisvaltaisesti niin kivulias ja huono, että edes puhuminen ei onnistunut. Oksentelin, ja yritin saada nieltyä särkylääkkeen, mutta en saanut edes ruokarusikallisen verran vettäkä pysymään sisällä.
Milja rupesi heräilemään ja mä kauhulla mietin, että mitenhän selviän iltapäivään asti, kunnes Jeremias pääsee töistä kotiin.
Vointi huononi ja rupesi jo tuntumaan siltä, että taju lähtee. Ei auttanut enää muu kuin soittaa meidän terveyskeskuksen päivystykseen, pakata lapset mukaan ja lähteä näytille. Samalla laitoin Jeremiakselle tekstiviestiä että tulee jos saa luvan lähteä töistä. Vauva ei tietenkään viihtynyt kuin sylissä, ja tuntui pahalta Sofian puolesta joka luonnollisesti oli huolissaan. Ilmottautumisen jälkeen pääsin pitkälleni, mutta se sai olon vielä huonommaksi ja ravasinkin edelleen jatkuvasti oksentamassa. Otettiin arvoja ja mittailtiin lämpöä. Jossain vaiheessa Jeremiaskin ilmestyi paikalle ja katsoi lasten perään. Päästiin rauhalliseen huoneeseen ja mulle laitettiin tippa. Nesteytettiin, jonka lisäksi sain pahoinvointi-, sekä särkylääkettä. Viikon verran kestänyt pieni niskajumi oli siis äitynyt yhdessä yössä niin pahaksi, että se aiheutti jo voimakasta pahoinvointiakin. Sen mä kyllä osasin jo arvata ilman lääkäriä. Hirveästi muuta eivät voineet avukseni tehdä, sillä imetyksen takia eivät voineet antaa voimakkaampia särkylääkkeitä, eivätkä lihasrelaksantteja. Sain kehoituksen käydä fyssarin vastaanotolla, ja lääkemääräykseksi buranaa, panadolia, sekä pahoinvointilääkettä. Niiden voimilla olenkin tässä elänyt viimeiset pari viikkoa. Niskat ovatkin edelleen jumissa, vaikka pahin kipu on hellittänyt. Tätä olotilaa kuvaa parhaiten krapula. Ihan kuin olisi kärsinyt kaksi viikkoa kestävästä maailmanlopun darrasta. Välillä on tosi hyvä olo, ja hetken päästä taas paljon huonompi. Energia on riittänyt juuri ja juuri lasten hoitoon, ja kotityötkin on jääneet ihan retuperälle. Olenkin tehnyt melko pitkälti vain kaiken pakollisen ja muu on saanut jäädä. Todella toivon, että tästä päästäisiin mahdollisimman nopeasti kokonaan eroon, vaikka lääkäri vähän puhuikin siihen malliin, että tämä lihasjumi voi jäädä riesaksi pidemmäksikin aikaa. Toivotaan nyt ettei kuitenkaan niin kävisi!


Muuten tänne suunnille kyllä kuuluu pelkkää hyvää. Kipuilusta huolimatta käytiin tyttöjen kanssa tässä yksi päivä Lahdessa. Sillä aikaa kun Sofia kävi shoppailemassa mummon kanssa, mä kävin treffaamassa muita äitejä ja vauvoja, joilla myöskin oli LA helmikuussa. Oli ihana tavata ihan face to face ihmisiä joiden kanssa on jutellut netin välityksellä useampia kuukausia, jakaen odotusajan ja vauva-arjen iloja sekä suruja. Tapaamisen jälkeen mäkin saatoin sortua vähän shoppailemaan ja kävin korjauttamassa mun iphonen näytön, sen tiputtua epäonnisesti asfaltille kun yritin ottaa kuvaa joutsenista.. Hemmetin joutseloiset.
Varattiin myös Tukholman -risteily ensi kuulle ja tällä hetkellä lähinnä odotellaankin Jeremiaksen kesäloman alkua, jotta päästään koko perheen voimin puuhailemaan kaikkea kivaa yhdessä.
Juhannukseksikaan meillä ei ole sen kummempia suunnitelmia, sillä Jeremias on töissä. Ehkä me laitetaan vähän parempaa ruokaa, ja käydään perinteisesti katsomassa se juhannuskokko.

Tämä oli nyt vain tämmöinen pikainen moi, ja selitys tähän blogihiljaisuuteen. Seuraavaksi mä rupeankin käymään läpi noita satoja kuvia, ja jukaisen julkaisematta jääneet postaukset jotka mun oli tarkoitus julkaista näiden kahden viikon aikana. Tulossa ainakin Miljan 3kk kuulumiset (johan hän on jo pian 4kk), limonadireseptiä, sekä vuokrakeittiön ehostamista minibudjetilla.
Palaillaan siis pian!

6. kesäkuuta 2016

Summer bucketlist 2016

No nyt voidaan sanoa, että kesä on virallisesti täällä! Mä en oikein tiedä, että olenko mä tästä iloinen vai en. Mä koen, että kesät on vähän hankalia pienen vauvan kanssa, ja en itsekään niin välitä kovasta kuumuudesta. Lisäksi imetys saa hormoonit hyrräämään niin, viileinäkin päivinä mä hikoilen kuin pieni sika, ja koko ajan on kuuma. Syksy onkin mun lempivuodenaikani, koska silloin tuppaa olemaan just sopiva. Ei liian kuuma, eikä liian kylmäkään.
Murjottaminen tai kuumuudesta valittaminen ei kuitenkaan auta, vaan yritetään ottaa tästä kesästäkin kaikki ilo irti! Ja onhan se nyt kivaa, kun ei tarvitse toppautua paksuun vaatekerrokseen ja ulkona on valoisaa sekä ihanan vehreää. Niin klisee, mutta pitäisi vain olla iloinen siitä, että me saadaan täällä Suomessa nauttia kolmesta niin erilaisesta vuodenajasta.


Tämä on Sofian viimeinen kesä ennen koulun alkamista, sekä samalla kuopuksen elämänsä ensimmäinen kesä. Vaikka Milja ei tästä tulekaan mitään muistamaan, haluan mä tehdä tästä kesästä silti ikimuistoisen ainakin Sofialle. Kohta neiti on jo niin iso, että sitä kiinnostaa enemmän kavereiden kanssa hengailu, kuin ajan viettäminen perheen kesken, heh.
Tässä siis minun/meidän perheen summer bucketlist vuosimallia 2016!


Järjestä Sofialle ja naapurin lapsille massiivinen vesisota.
Vie kummipoika vaikkapa jäätelölle.
Käy perheen kesken piknikillä.
Käy uimassa edes kerran.
Ota itsellesi omaa aikaa ja lähde vaikkapa Helsinkiin moikkaamaan kavereita.
Tapaa uusia ihmisiä.
Reissaa perheen kesken. Käykää ainakin Tukholmassa.
Käytä sadepäivät kodin sisustamiseen.


Pidä koti siistinä, mutta älä kuitenkaan ota siitä stressiä.
Opeta Sofia ajamaan polkupyörllä ilman apupyöriä.
Käy Jeremiaksen kanssa ihan kahdestaan ravintolassa syömässä.
Muista täyttää vauvakirjaa.
Käy vohvelikahvilassa ainakin kerran.
Käy keikalla, tai jossakin kuuntelemassa edes kerran livemusiikkia.
Osta Sofian kanssa uusi koulureppu ja muita tarvikkeita koulua varten.
Anna esikoiselle kahdenkeskeistä aikaa useammin kuin kerran kuukaudessa.
Osta itsellesikin uusia vaatteita, äläkä ahdistu liian paljon numeroa suuremmasta vaatekoosta.


Osta itsellesi ja lapsille samisteluvaatteita.
Ota ompelukone esiin ja kokeile ommella lapsille itse vaatteita.
Käy sokeroinnissa.
Käy jossakin kauneushoidossa tai hieronnassa rentoutumassa.
Osta tai kerää joka viikko kaunis kukkakimppu keittiönpöydälle piristykseksi.
Vähennä kahvin juontia (tää on paha).
Kokeile uusia reseptejä, ja leivo!
Pidä lautapeli-iltoja perheen ja kavereiden kesken.
Käy ainakin kerran mökillä.
Lue vähintää kolme kirjaa.
Neulo villasukkia koko perheelle, ettei syksyllä kenenkään varpaat palele.
Älä murjota, ja kiukuttele vähemmän.
Pidä positiivinen asenne!

Huh, no onhan siinä tavotteita ja tekemistä koko kesälle! Mitä muiden kesäsuunnitelmiin kuuluu? :)

3. kesäkuuta 2016

Kiitos eskaritädeille!

Pieni haikeushan tässä iskee, kun meidän eskarilainen onkin kesäloman jälkeen jo koululainen. Niin se aika rientää! Sofian eskariryhmässä on neljä aivan ihanaa tätiä, ja me haluttiin heitä muistaa, sekä kiittää tästä kuluneesta vuodesta.


Törmäsin pata porisee -blogissa (suosittelen tutustumaan, blogi täynnä herkullisia reseptejä) aivan ihastuttavaan ideaan, nimittäin yksinkertaisiin yrttipurkkeihin! Me maalattiin neljä säilykepurkkia valkoisiksi, ja sidottiin ympärille koristeeksi letitettyä juuttinarua. Facebookista löytyy MinäIte-sisustuskuvat, josta tilasin nuo ihanat etiketit "kiitos kun autat minua kasvamaan". Sofian vaihtaessa koulua, olisi mennyt aikamuoto ollut ehkä hieman osuvampi, mutta mä ihastuin näihin niin kovasti, että oli vain pakko tilata.
Kahdelle meidän lempitädille tilattiin samasta paikkaa vielä tuommoiset magneetit "on oltava suuri sydän jotta pystyy opettamaan pieniä mieliä". Kuinka ihastuttavat!
Lisäksi laitettiin vielä herkullisen basilika-sitruunalimonadin resepti jokaiselle, joka raikkautensa vuoksi sopii mainioiksi juotavaksi näille kesähelteille. Toivottavasti nämä olivat mieluisa muistaminen! :)

2. kesäkuuta 2016

Päivitetty ulkoasu & 2plus blogiverkosto


Mä olen oikeasti aivan onneton mitä tulee ulkoasun koodailuun. En ihan itsekään ymmärrä, että miten mä olen osannut silloin bloggaamisen alkutaipaleillani rukata kaiken aivan itse. Bannereita myöten. Niitä ulkoasuja säädeltiin ja bannereita kyhättiin oman blogin lisäksi kavereille, tutuille ja kavereiden kavereillekin. Enää ei tunnu sujuvan kuin leveyksien säätäminen ja kuvavälin pienentäminen. Ei sen puoleen, ei mulla enää löydy moiseen edes aikaa, mutta onneksi on etsy!
Mä olen jo jonkin aikaa ostanut etsystä puolivalmiita ulkoasuja, ja sitten vain hienosäätänyt niitä oman mieleni mukaan. Etsystä löytyy toinen toistaan upeampia ulkoasuja, sen kun valitsee mieleisensä, suorittaa ostoksen ja lataa ulkoasun blogiinsa. Niin helppoa ja vaivatonta.
Kyllästyin vanhaan ulkoasuun, ja kaipasin nyt heti äkkiä jotakin muutosta. Vielä tämä kaipaa hieman hienosäätöä ja ehkäpä aivan toisenlaista banneria, mutta piristi tämä uusi ulkoasu jo tällaisenakin. Tuntuu vain, että ei ole minkäänlaista ideaa bannerin suhteen. Eiköhän se kuitenkin jostakin löydy, ennemmin tai myöhemmin ja siihen asti mennään tuolla tämän hetkisellä, hyvin pelkistetyllä versiolla.

Uuden ulkoasun lisäksi olette varmasti huomanneet erään toisenkin muutoksen blogissa. Nimittäin huhtikuun lopusta meikäläisen piskuinen blogi pääsi mukaan kaksplussan blogiverkostoon. Minulle aika huikea juttu, sillä en aikoinaan edes haaveillut olevani osana mitään blogiyhteisöä. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, ja toivottavasti tullaan tutuksi muiden verkostolaisten kanssa. Bloggaaminen on ihana harrastus ja suosittelen sitä kyllä kaikille, mutta ilman verkostoitumista tämä voi toisinaan käydä aika puuduttavaksi ja yksinäiseksi. Se, että voi keskustella bloggaamisesta muiden bloggaajien kanssa, tuo tähän hommaan ihan toisenlaista fiilistä.
Blogiverkoston myötä, on blogiinkin eksynyt uusia lukijoita. Jos rohkenette, niin olisi kiva kuulla keitä te kaikki lukijat olette ja mistä te tulette? Lisäksi jos teiltä löytyy postaustoiveita, niin niitä saa rohkeasti esittää. Olisiko esimerkiksi kysymyspostaukselle kiinnostusta? :)