Kaksplus.fi


28. heinäkuuta 2016

Viking Line Gabriella 20 - 22.7.2016


Matkalaukut on vihdoinkin purettu, ja reissusta ns. palauduttu. Mä kirjoitin facebookiin päivityksen jossa totesin, kuinka lasten kanssa lomailu ei ole lomailua. Siihen eräs ihana ihminen totesi, että ei niin, vaan se on seikkailu! Ja sehän on aivan totta. Lasten kanssa reissaaminen, oli kyse sitten isommasta tai pienemmän mittakaavan lomareissusta, vaatii aina enemmän tai vähemmän pähkäilyä, ja reissut menevät aina lasten ehdoilla. Silti, niitä ei vaihtaisi mihinkään. Ne ovat seikkailuja niin aikuisille kuin lapsillekin, joista ainakin toivottavasti jää ihania lapsuusmuistoja perheen pienimmille, kunhan tuosta isoksi kasvavat.


Mutta itse meidän reissusta! Tällä kertaa me matkattiin punaisella laivalla.
Heinolasta Helsinkiin ja takaisin, me taitettiin matkat dösällä. Milja nukkui menomatkan mun sylissäni, ja rupesi ähisemään vasta juuri ennen määränpäätä. Oltiin onneksi hyvissä ajoin perillä, ja kerettiin siinä vielä syömään ja moikkaamaan Mijan sylikummia Riikkaa.
Laivaan päästiin ensimmäisten joukossa, ja hetken levättyä mentiinkin heti syömään. Oltiin varattu etukäteen buffasta paikat ensimmäiseen kattaukseen. Se ei näin jälkikäteen ajateltuna ollut se paras mahdollinen ratkaisu vauvan kanssa. Mä en varmaan koskaan ole syönyt niin nopeasti kuin silloin, meillä oli nimittäin hieman hankaluuksia saada Milja viihtymään. Rattaisiin laittaessa alkoi heti huutokonsertti, joten mä söin Milja sylissäni, ja törkkäsin beibin aina Jeremiaksen syliin kun hain lisää ruokaa tai juotavaa. Ruokailun jälkeen pieni ruokalepo, Miljan syöttäminen ja lyhyet päikkärit. Ensimmäiset ostokset Tax Freestä, vähän kiertelyä, television katsomista, iltanaposteltavaa ja nukkumaan. Päivä meni ihan älyttömän nopeasti.

Aamupalalle me suunnattiin Sofian kanssa kahdestaan, kun Milja vielä nukkui. Meidän syötyä päästettiin Jeremias aamupalalle, ja mä ruokin siinä välissä Miljan. Me arvottiin tosi pitkään, että lähdetäänkö käymään maissa vai ei. Mä olisin tahtonut shoppailemaan, ja Jeremias muuten vain kiertelemään. Päädyttiin kuitenkin jäämään laivaan, sillä ei ollut mitään takeita siitä, että miten Milja olisi viihtynyt ja olisiko hän suostunut nukkumaan päiväunia matkarattaissaan vai olisiko sitten mennyt koko reissu sylissä kanteluksi. Saatan olla vähän arkajalka, mutta pelasin mielummin varman päälle molempien lasten viihtyvyyden suhteen, ja aika meni laivallakin ollessa tosi nopeasti. Sofia paineli menemään pallomeressä, kun me Jeremiaksen kanssa istuttiin viereisessä kahvilassa herkutellen, samalla kun Milja nukkui rinnalla. Kyllähän sitä Tukholmaa kelpasi katsella ikkunankin läpi. Seuraavalla laivareissulla käydään kyllä maissa, sillä mun on lunastettava mun lupaukseni ja vietävä Sofia Gröna Lundiin. Onneksi Miljakin tuosta kasvaa nopeasti, ja reissaaminen hänen kanssaan helpottuu sen myötä.


Tokana iltana buffassakin syöminen sujui paremmin, kun Miljalla oli maha täynnä, ja hän oli saanut nukuttua. Älyttiin pyytää neidille henkilökunnalta keittiöstä pelkkää kurkkua, ja beibi imeskeli tyytyväisenä mun sylissä kylmiä kurkkuviipaleita. Hän oli kotona saanut jo pari kertaa kurkkua maistaa, joten uskallettiin antaa laivallakin. Muutenhan me mennään kyllä edelleen pelkällä rintamaidolla, eikä kiirehditä kiinteiden alottamisen kanssa, kun ei siihen mitään tarvetta ole. Kiitos kurkkuviipaleiden, meidän muidenkin ruokailu sujui paljon rattoisammin. Silti sitä ei jotenkaan osannut nauttia, kun on kotonakin tottunut kiireessä hotkimaan ruokansa näin vauva-arjen myötä.
Ilta meni taas nopeasti, ja seuraavana aamuna päästiin kaikki yhdessä aamupalalle. Miljakin viihtyi ilman mitään kikkakolmosia, ja viihdyttiinkin niin hyvin, että meille tuli hieman kiire pakkaamisen suhteen.
Oltiin niin väsyneitä ja vähän pulassa kaikkien kantamisten suhteen, että päädyttiin tilaamaan taksi turvakaukalolla terminaalille, ja matkattiin sillä kamppiin, ja bussilla taas kotiin. Meidän tuurilla kun oltiin kaikki enemmän tai vähemmän väsyneitä, bussikin oli myöhässä sen puoli tuntia, ja kuski siihen päälle reilut 10 minuttia. Onneksi kuitenkin päästiin perille asti, sehän se on se pääasia.

Kaiken kaikkiaan reissu meni siis tosi kivasti, mutta oli myös kivaa tulla takaisin kotiin. Vähän harmittaa, että kamera oli hytissä kaiken aikaa, eikä kuvia tullut otettua juuri ollenkaan. Reissusta jäi kuitekin hyvä fiilis, vaikka vähän jäi kismittämään joidenkin ihmisten törkeys. Näistä käytöstavan puutteista kärsivistä ihmisistä mä päätin kuitenkin kirjoittaa tunnekuohun vallassa ihan oman postauksensa. Nähtäväksi kuitenkin jää, tuleeko sitä koskaan julkaistua, hah.


Lopuksi vielä vähän vertailua punaisten ja sinisten laivojen kesken. Yleisesti ottaen mä olen aina pitänyt enemmän Silja Linen laivoista. Viikkarit on jotenkin sokkeloisia ja ahtaamman tuntuisia, kun taas Siljan laivat ovat mun mielestä huomattavasti selkeämpiä. Ruoka on pääpiirteisesti ollut aina Siljalla maittavempaa, mutta tällä kertaa Viikkarinkin ruoka yllätti todella positiivisesti. Varsinkin jälkiruokabuffa! Olen aina myöskin pitänyt sinisiä laivoja enemmän lapsiystävällisinä, mutta nyt kyllä taisi punainen laiva viedä voiton. Miten ihanaa, että lasten leikkipaikka oli auki myös sen aikaa kun laiva oli satamassa, ja sen välittömässä läheisyydessä oleva todella viihtyisiä coffee & joy kahvila. Kiitos siitä, aika kului laivalla ollessa todella rattoisasti.
Gabriella oli tosiaan huhtikuun puolella telakalla, ja ravintolamaailman lisäksi myös hyttejä uudistettiin. Me nukuttiin inside comfort family hytissä, joka oli kyllä oikein viihtyisä. 160 cm leveitä muhkeita parisänkyjä ei turhaan ole luonehdittu itämeren parhaiksi sängyiksi. Parisängyn lisäksi hytistä löytyi kaksi perinteistä pullman -vuodetta, joissa itse asiassa Jeremias ja Sofia nukkuivat. Me kyllä pyydettiin hyttiin Miljaa varten matkasänky, mutta Milja nukkuikin koko reissun ajan mun vieressäni.
Summa summarum, ei näitä oikein voi vertailla keskenään. Molemmista löytyy niin hyvät, kuin huonotkin puolensa. Molemmissa on otettu myös lapsiperheet hyvin huomioon. Siitäkin huolimatta, ainakin tällä hetkellä Viking Line päätyikin kaikista ennakkoluuloista huolimatta mun suosiooni.

2 kommenttia :

  1. Ihania kuvia. Haluaa heti lähteä reissuun ja tuntea merituulen kasvoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mekin jo suunnitellaan uutta reissua loppuvuodelle, kun saatiin muutama noita etukortteja, eikä niitä viitsi olla käyttämättäkään. ;)

      Poista

LUKIJAT