Kun ei vuoden sisään ole saanut kirjoitettua enempää kuin 5 postausta. Kun blogin ajatteleminen aiheuttaa ilon sijasta enemmän ahdistusta - on aika kiittää ja kumartaa, sekä poistua hiljaa takavasemmalle. Tämä blogi oli nyt tässä.
Olo on helpottunut, mutta samalla haikea. Bloggaaminen on ollut minulle kuitenkin jo vuosia hyvin rakas harrastus. Tällä hetkellä vain koen, että minulla ei ole yhtään mitään annettavaa. Eikä minkäänlaista inspiraatiota.
Ja koska tunnen itseni jo liian hyvin, ja niin varmasti te pidempiaikaiset lukijatkin, en kirjoita minkäänlaisia hyvästejä. Se voi olla, että annan tälle harrastukselle vielä jokus uuden mahdollisuuden (kuten olen jo tehnyt niin hyvin monta kertaa) tai sitten en. Tällä hetkellä olen melko varma, että en enää ikinä kirjoita yhden yhtäkään blogia, mutta niin olen ollut monta kertaa aikaisemminkin. Jää nähtäväksi.
Kiitos kaikille teille lukijoille, jotka olette jaksaneet kirjoituksiani lukea. Kiitos jokaisesta kommentista. Kiitos kaikesta.
